Kantelu valtakunnansyyttäjälle

 Aluesyyttäjä Kimmo Lampinen totesi Ilmajoen kunnan viranhaltijoiden toimineen lainvastaisesti, mutta jätti syytteet nostamatta.

KANTELU VALTAKUNNANSYYTTÄJÄLLE

Kantelija: Hannu Akkanen

Homesojankuja 10

60800 Ilmajoki

p 045-2272598

hannua@outlook.com

Kantelua koskeva syyttäjän ratkaisu (t)

Aluesyyttäjä Kimmo Lampinen

Länsi-suomen syyttäjäalue

Päätökset 20/3770 ja 20/3771

asianumero R 19/2659/680

Perustelut: Päätös 20/3771

Syyttäjän ratkaisussa ei ole lainkaan valitusosoitetta, johtuen siitä että ilmoittajaa ja kyseisten rikosten uhria, kantelun tekijää ei ole merkitty asianomistajaksi.

Koko prosessin aikana esitutkinnassa tai missään muussakaan vaiheessa minulla ei ole ollut mahdollisuutta osoittaa minulle aiheutunutta vahinkoa ja haittaa, jota ei ole myöskään esitutkinnassa selvitetty.

Oikeudellinen ja näyttöarviointi on siten perustunut puutteelliseen selvitykseen.

Päätöksessä perustellaan syyttämättäjättämistä myös esitutkinnassa esiin tulleeseen seikkaan vedoten, jossa kerrotaan Sillanpään olleen

---..lomalla 15.02-05.03.2017.

Tietopyyntö on kuitenkin osoitettu Sillanpäälle 28.01.2017 joten

julkisuuslain ehdottomien määräaikojen puitteissa tietopyyntöön olisi tullut vastata viimeistään 14 vrk:n kuluessa tietopyynön tekemisestä.

Mikäli tietopyyntöön vastaamiseen olisi tarvittu pidempi aika, olisi siitäkin tullut ilmoittaa 14 vrk:n kuluessa tietopyynnön tekijälle.

---lomalta palattuaankaan vastausta ei tullut ja sitä piti pyytää

erikseen toistuvasti. Sillanpäälle on asian johdosta kirjelmöity ja

puhelimitse pyydetty valituskelpoista päätöstä toistuvasti.

Syyttäjä Lampisen päätöksessä ei myöskään ole minkäänlaista

kannanottoa siihen miten Sillanpään toiminta on ollut omiaan

heikentämään luotamusta virnomaistoimintaan ja onko rikottu tärkeää yksityistä tai yleistä etua, tai minkälaista vahinkoa ja haittaa teko on osoittanut. Sitä ei ole esitutkinnassa edes tutkittu.

Päätelmä siitä, että riittävää näyttöä syytteen nostamiseksi ei ollut, on tässä tapauksessa tehty asian laatuun nähden liian aikaisessa vaiheessa ja liian vähäisten tutkintatoimenpiteiden pohjalta. (Esim: aiheutunut haitta ja vahinko) ottaen huomioon että Sillanpään teko oli yksi neljän tietopyynnön kokonaisuudesta joka kohdistui samaan henkilöön, joka toimii kunnanvaltuuston jäsenenä ja tarkastuslautakunnan jäsenenä.

Perusteluissa on myös mainittu ettei ole näyttöä Sillanpään

syyllistymisestä vähäistä suurempaan virkavelvollisuuden vastaiseen menettelyyn.

Tuottamuksellisten virkarikosten rangaistavuuden perusteita ja tarvetta on pohdittu virkarikoslainsäädännön uudistamisen yhteydessä.

Asiaa koskevassa hallituksen esityksessä on todettu muun ohella, ettei säännöksillä ole tarkoin määriteltävissä, milloin virkavelvollisuuden rikkomista voidaan pitää vähäisenä, ja että tämän arvioiminen jää viime kädessä tuomioistuimen harkittavaksi (HE 58/1988 vp s. 65).

Oikeuskäytännössä on annettu merkitystä myös sille, miten vakavasti teko vaarantaa luottamusta viranomaisen toiminnan asianmukaisuuteen

(esim. KKO 2001:54).

Näillä perusteilla katson että vaikka Silanpään kohdalla on kyse

yksitäisestä teosta jonka lainvastaisuudesta ei liene riitaisuutta, teko on yksi neljästä samaan henkilöön kohdistuvasta tekojen sarjasta, jolloin

teon moitittavuus, haitallisuus ja teolla aiheutettu haitta ja vahinkohuomioiden syyte olisi tullut nostaa.

Lisäksi huomautan että teko loukkaa perusoikeutena perustuslain 12 § Sananvapaus ja julkisuus

periaatetta koska jokaisella on sananvapaus, johon sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.

Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat

ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole

välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

Huomautan että moitittava menettely Ilmajoen kunnassa on jatkunut edelleen.

Myös vallitseva oikeuskäytäntö ja sen yhdenmukaisuus sekä

oikeusturvan toteutuminen edellyttäisi syytteen nostamista.

Aiemmin oikeuskäytännössä vastaavissa tapauksissa syyte on nostettu.

Esim: Julkisen asiakirjan panttaaminen. Viranomaisen edustaja

tuomittiin rangaistukseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden

rikkomisesta kun tämä ei ollut antanut julkista asiakirjaa sitä pyytävälle.

(Itä-Suomen hovioikeus 33/24.1.1995) / Rakennustarkastaja oli

menetellyt lainvastaisesti kieltäytyessään antamasta tietoja

rakennuskaavasta ja rakennusjärjestyksestä, vaikka ne olivat julkisia

asiakirjoja. Hän oli lisäksi menetellyt virkavelvollisuuksiensa vastaisesti

kun oli jättänyt antamatta neuvoja. (EOA 26.4.1991)

Viivyttely asiakirjan luovuttamisessa. Viranhaltija syyllistyi

tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen luovuttaessaan

asiakirjan vasta kuukauden kuluttua sen julkitulemisesta. Tapauksessa

henkilö oli pyytänyt 15.4.1994 asiakirjaa, joka oli julkinen viimeistään

25.4.1994. Pyytäjä sai asiakirjan haltuunsa kuitenkin vasta 25.5.1994.

Asiakirja oli pitänyt luovuttaa viipymättä sen julkiseksi tulemisen jälkeen

ja viimeistään 9.5.1994 mennessä. (Itä-Suomen hovioikeus 19.6.1997)

Perustelut: päätös 20/3770

Syyttäjä on todennut Keihäsen toimineen vastoin .virkavelvollisuuttaan

Esitutkinnan puutteellisuudesta johtuen teon haitallisuutta ja

vahingollisuutta ei ole selvitetty. Esitutkinnassa on kuutu ainostaan

rikoksesta epäiltyjä.

Perusteluissa syyttäjä Lampinen toteaa että "virheet ja puutteet eivät

ole estäneen tai tai ainakaan tarkoitus ole ollut estää Akkasen

tiedonsaantia".

Todellisuudessa tiedonsaanti jälkikäteen myöhässä on aiheuttanut vahinkoa luottamustehtävän hoitamiselle ja estäneet kokonaan tiedonsannin esimerkiksi kunnanjohtajan edustuskuluista.

Myöskään valituskelpoisen päätöksen saamista on rajoitettu pyynnöistä huolimatta, jolloin on estetty asian saattaminen valitusviranomaisen käsiteltäväksi.

Tätäkän ei ole esitutkinnassa selvitetty, vaikka sen selvittäminen ei olisi vaatinut suuria resursseja.

Samoin asiassa ilmoittajaa ei ole hyväksytty asianomistajaksi, vaikka rikos on kohdistunut ilmoittajaan henkilökohtaisesti, jolloin minulle ei ole toimitettu edes valitusosoitusta syyttäjän päätöksiin.

Asian vähäisyyden tutkiminen olisi tullut jättää oikeuden päätettäväksi, koska kyseessä on useiden tekojen jatkumo, kohdistuen samaan henkilöön joka on toiminut ja toimii edelleen kunnan luottamushenkilönä, kunnanvaltuuston jäsenenä ja tarkastuslautakunnan jäsenenä, jolloin tiedonsaaniin merkitys on

korostunen tärkeää luottamustoimen asianmukaiselle hoitamiselle.

Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan asiassa olisi tullut nostaa syyte

edellä olevan päätöksen perusteluiden mukaisesti.

Julkisuuslain soveltamisen haasteellisuus ei voi olla peruste koska julkisuuslaki on ollut pitkään voimassa, Keihänen on kunnan viestintäsihteerin virassa ja hänellä on ollut saatavilla koulutusta ja konsultaatioapua kunnasta asian lainmukaiseen hoitamiseen.

Ilmajoella 25.05.2020

Kunnioittavsti

Hannu Akkanen